Viimehetken ajatuksia

Viimeinen päivä ennen suurta koitosta, jota on odotettu jo niin pitkään! Aamulla heräsin hieman ahdistuneena ja jännittyneenä, mutta se sitten hävisi siinä aamupäivällä. Ihan rauhallisin mielin olen ollut suurimmaksi osaksi. Suurin jännitys iskee varmasti nukkumaan mennessä ja huomenaamulla. Toivottavasti saisin nukuttua... Jännittyneenä nukun yleensä älyttömän huonosti. Illasta en saa millään unta ja aamuyöstä herään ihan liian aikaisin jännittämään. Voi kun ensiyö menisi hyvin niin voisin sitten olla kokeessa energinen. Tarvii varmaan ottaa nukahtamislääke...

Kävin ostamassa eväitä huomiselle. Viinirypäleitä, proteiinijuoma, alpenpatukka ja banaani! En välttämättä ehdi kaikkea syömään, mutta kun äiti on aina ihan hysteerinen ton syömisen kanssa. Kai se on parempi että on liikaa kuin liian vähän. Bioteknologian pääsykokeessa huomasin sen että nälkä yllätti yllättävän aikaisin ja sen jälkeen ajatus ei kulje ollenkaan! Aivot ovat niin kovassa työssä koko sen viisi tuntia että pakko muistaa niitä vähän ruokkiakin. :-)

Tänään olen hyvin kevyesti kertaillut omia fysiikan muistiinpanojani ja palautellut kaavoja mieleen. Monet pitää viimeisenä päivänä jo ihan kokonaan vapaapäivää, mikä on varmasti ihan hyvä idea! Eihän tässä enää mitään radikaalia pysty tekemään omaan osaamistasoon. Näillä mennään ja katsotaan mihin se riittää! Toivottavasti riittäisi sisäänpääsyyn. Välillä olen todella skeptinen sisäänpääsyn suhteen ja välillä taas hyvinkin toiveikas. Huomenna olen päättänyt mennä kokeeseen taistelutahdolla! Vaikka eteen tulisi (ja varmasti tuleekin) tehtäviä jotka vaikuttaa ihan mahdottomilta, niin yritän. En luovuta tai vaivu epätoivoon vaan yritän täysillä sen koko viisi tuntia ja katson mihin se riittää. Jos en osaa niin yritän kerätä mahdollisimman paljon hajapisteitä. Aina voi arvata jos ei tietoa löydy!

Jännä olisi tietää millainen fiilis mulla huomenna on tähän aikaan. Tämän vuoden uurastus vihdoin ohi! Välillä tuntuu silti että olisi pitänyt jaksaa enemmän... Olisi pitänyt laskea enemmän ja tehdä enemmän muistiinpanoja bilsasta. Olisi pitänyt pitää vähemmän vapaa-aikaa ja olisi pitänyt jaksaa kovemmin nämä viimeiset viikot. Nyt en enää kuitenkaan halua jossitella. Katsotaan mihin tällä jaksamisella pääsen! Jos en ihan sisään asti niin sitten ensi vuonna uudestaan uudella uskolla.

Kaikille isot onnentoivotukset huomiselle! :-) We can do this!