Mä en koskaan odottanut saavani mitään hyötyä Jyväskylän yliopistossa suoritetuista kursseista lääkiksessä. Paitsi tietysti sen, mitä pääsykokeisiin lähdin sieltä hyötyä hakemaan. Lähes kaikki kursseista, joita siellä suoritin, valitsin sen mukaan että ne tukisi mun pääsykoelukuja. Koskaan en odottanut saavani siitä mitään hyötyä itse lääkiksessä ja se oli mulle ihan täysin fine. Ajattelin, että jos niin hienosti käy, että joskus lääkikseen pääsen niin silloin olen kyllä valmis käymään kaikki kurssit ihan A:sta Ö:hön.
Meillä on nyt ensimmäinen kunnon kurssi johdanto-jakson jälkeen takana päin: solut, kudokset ja niiden toiminta. Aika lailla heti aluksi tehtiin selväksi, että tämän kurssin tentti on mahdollista saada hyväksiluettua, jos on aikaisemmin opiskellut jotain solubiologiaan liittyvää yliopistotasolla. Pakkohan se oli sitten tilata Jyväskylästä opintosuoritusote ja kokeilla, jos omista solubilsan kursseista saisin tentin hyväksiluettua ja sainhan mä! Piti mun kaikkeen pakolliseen opetukseen osallistua, sekä tutoreihin mutta niihin olisin varmasti osallistunut muutenkin. Ei mulla kuitenkaan kovin hyvin mielessä ollut noi muutaman vuoden takaiset soluopiskelut. Ensi viikko on täysin vapaa siis mulle, mutta monille se on loppu viikon tenttiin lukemiseen tarkoitettu lukuloma. Täytyy siis yrittää rentoutua ja ottaa vapaa-ajasta kaikki irti, että jaksaa täysillä opiskella ensi jaksossa. :-)
Solujakso oli paikoin ihan mielenkiintoinen, mutta loppua kohden alkoi kyllä jo puuduttaan. Hemidesmosomeista tai esimerkiksi G-proteiinien toiminnasta lukiessa alkaa miettimään, että teenkö mä tällä tiedolla mitään tulevaisuudessa lääkärin ammatissa. Motivaatioa ja mielenkiintoa oli välillä vaikea löytää.
Nyt olen ensimmäistä kertaa kunnolla aloittanut totutteleen tuohon englanniksi opiskeluun. Jyväskylässä tyydyin menemään sieltä mistä aita on matalin ja luin lähinnä vain luentokalvoja, joten siellä en saanut kyllä minkäänlaista rutiinia tuohon englanniksi lukemiseen. Mä luulen että tämä solukurssi oli hyvä kurssi totutella siihen, koska asiat olivat edes jonkin verran tuttuja jo lukiosta sekä Jyväskylän yliopistosta, joten ihan nollasta ei tarvinut lähteä tietoa etsimään. Luin Essential Cell Biology kirjaa jossa lisäksi oli hyvin ymmärrettävää ja selkeää englantia, joten ongelmia ei juurikaan ollut! Meille suositeltiin myös Histologian kirjaa ja joihinkin ryhmätöihin oli annettu jotain lukemisalueitakin histon kirjasta, mutta sen lukeminen oli mulle ihan täyttä tuskaa. Yhden sivun lukemiseen meni varmaan lähemmäs tunti. Jotkut kyllä tuntuu tykkävään kyseisestä kirjasta, mutta mä ihan suosilla etsin tietoni jostain muualta.
Myös siihen tiedon itsenäiseen etsimiseen on ollut pieni tottuminen. Kukaan ei ole sanomassa, että tähän aiheeseen kannattaa lukea kirjasta x jotkut tietyt sivut. Itse on tehtävä se työ ja etsittävä joku luotettava lähde. Toinen ongelmahan on se opiskelun rajaaminen. Jokaisesta meidän tutoreissa käsitellystä aiheestakin saisi varmasti ihan oman tuhatsivuisen kirjan kirjoitettua, joten pakkohan se tiedon haaliminen johonkin on rajattava. Itse on päätettävä, koska omasta mielestään tietää tarpeeksi. Tutoreissa sen huomaa, että osa vetää sen rajan eri kohtaan kuin toiset. Tietenkin se riippuu myös omasta mielenkiinnosta opiskeltavaa aihetta kohtaan, kuinka paljon siihen jaksaa perehtyä. Itse olen ottanut aika rennon asenteen näin aluksi. Yleensä luin sen mitä siinä cell biology kirjassa käsiteltävästä aiheesta kerrottiin ja se on riittänyt mulle.
Tutoreiden ja luentojen lisäksi solujakso sisälsi paljon valomikroskoopilla kudosnäytteiden katselua eli sitä histologiaa. Yritettiin oppia erottamaan toisistaan sileää lihaskudosta ja tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta yms. Eilen meillä olikin histologian preparaattitentti, jossa piti tunnistaa eri kudosnäytteitä. Se oli yllättävän helppo tentti vaikka sitä alkuun vähän kuumoteltiinkin.
Tämä kuva oli heijastettu luentosalin seinälle ennen histon tentin alkua! :-D
Jännintä tässä jaksossa oli varmaan verinäytteiden otto ihan jakson alussa. Siinä jotenkin pääsi niin lähelle käytäntöä, kun pääsi kaverilta ottaan verta. Aluksihan se kyllä jännitti ihan hulluna, varsinkin olla itse pistettävänä, mutta hyvin se lopulta meni. Sen jälkeen tuli tosi kiva fiilis, sellainen että jes, tää on kivaa!
Nyt odotan todella innolla seuraavaa jaksoa joka on Lisääntyminen, kasvu ja kehitys. Jotenkin se tuntuu tän solujakson jälkeen niin paljon konkreettisemmalta lääkärin työtä ajatellen. Lisäksi se sisältää kaikkia mielenkiintoisia opintokäyntejä, kuten neuvolakäyntiä ja päiväkodissa nallesairaalaa. Itse lukujärjestys näyttää todella rennolta. Paljon päiviä jolloin on vain muutama tunti opetusta, mutta vanhempien opiskelijoiden mukaan kyseessä on kuitenkin erittäin laaja kurssi, joten sitä vapaa-aikaa on varmasti käytettävä itsenäiseen opiskeluun. Vapaa-aikaa vie myös kaikki opiskelun ulkopuolinen toiminta kuten e-bileiden suunnittelu, joka on meidän fuksikurssin vastuulla ja tavoitteena on aina järjestää edellisvuotta paremmat pippalot. Näytetään mistä meidät fuksit on tehty!
